Järki voittamassa kielipolitiikassa – pakkoruotsi pian historiaa

Vuonna 1990 työskentelin 16-vuotiaana ensimmäisessä varsinaisessa kesätyöpaikassani Vaasassa sijaitsevan Maniska-kaupan kassalla, kun kassajonossa oli kaksi tavallista fiinimmin pukeutunutta keski-iän ylittänyttä naista. Kassajonossa he puhuivat keskenään suomea, mutta kassalle päästyään kieli vaihtui. Kerroin heille ostosten hinnan suomeksi, mutta naiset eivät ymmärtäneet, vaan halusivat kuulla sen ruotsiksi. Palvelua vaadittiin ruotsiksi vain koska sitä haluttiin ruotsiksi. Ei siksi, ettei suomea ymmärrettäisi. Tällaiset tilanteet ovat esimerkiksi Vaasassa arkipäivää, ja tällaisten tilanteiden varalta koko kansakunta on tähän saakka joutunut opettelemaan ruotsia. Se on käsittämätöntä resurssien tuhlausta.

Olen jo vuosikymmenien ajan peräänkuuluttanut avoimesti, julkisesti ja näkyvästi pakkoruotsin poistamista Suomen koulujärjestelmästä. Nyt 27 vuotta myöhemmin toiveeni on viimein toteutumassa.

Tänään Sipilän hallitus nimittäin tiedotti, että pakkoruotsin lopettamisesta käynnistetään 2.200 oppilaan kokeilu, jossa oppilaat voivat valita kaikissa kouluasteissaan ruotsin kielen tilalle jonkin toisen kielen. Toisin sanoen tärkeimmäksi katsomansa kielen. Olen jo nyt vakuuttunut, että kokeilu sujuu hyvin ja sen perusteella pakkoruotsi tulee jäämään sille kuuluvaan asemaan muistona 1800-luvun Suomesta. Viime vuosikymmeninä Suomi on siirtynyt osaksi maailmanlaajuista talouden ekosysteemiä, jossa pakkoruotsista on muodostunut vain tolkuttoman kallis riippakivi, joka vie sekä koululaitokselta että oppilailta valtavasti resursseja. Samalla pakkoruotsi vie tilaa sitä tärkeämmiltä aineilta, kuten muilta kieliltä, matematiikalta ja äidinkieleltä. Kahden viimeksi mainitun osaaminen on tutkimusten mukaan romahtanut viime vuosina.

Hallituksen päätös kokeilla pakkoruotsista luopumista johtaa toivottavasti pakkoruotsista luopumiseen koko maassa. Se olisi Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta täysin oikea ratkaisu. Ruotsin kielen merkitys esimerkiksi ulkomaankaupassa ja matkailussa on jo vuosikymmeniä sitten romahtanut kauas todellisista maailmankielistä, eikä sen pakollista opetusta voida perustella mitenkään. Ei edes sillä, että ruotsin kielen oppimisen jälkeen on helpompi oppia muita kieliä. Totta kai yhden kielen oppiminen helpottaa toisen oppimista, mutta ruotsin osaaminen ei ole välttämätöntä minkään muun kielen oppimiseksi. Jokaisen olemassa olevan kielen osaaminen on tietenkin aina hyväksi monin eri tavoin, mutta ruotsin kieli ei ole erityisasemassa.

Suomessa tulee jatkossa voida panostaa niihin kieliin, joita kukin oppilas katsoo itse parhaaksi osata. Maailmankaupassa ja matkailussa on käytännössä olemassa vain yksi valtakieli, ja se on englanti. Sitä ei ole haastanut vielä edes kiina, vaikka sen merkitys kasvaakin voimakkaasti tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ruotsin edelle nousevat merkityksessä kiinan lisäksi myös saksa, ranska ja espanja. Itä-Suomessa taas venäjän osaajista on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan huutava pula – osin kiitos pakkoruotsin. Nyt asia saadaan viimein korjattua, jos ja kun pakkoruotsi poistuu. Yhtä lailla myös pakkovenäjä, pakkosaksa ja pakkoranska olisivat samanlaista resurssien tuhlausta.

Työskentelin itse vuosina 1999-2000 ruotsalaiselle Fritidsresor-yritykselle, jonka matkaopaskoulun kävin Tukholmassa ja työpaikaksi osoitettiin Teneriffa. Yritys oli ruotsalainen, mutta työntekijöitä oli Ruotsin lisäksi Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Kuten arvata saattaa, jo vuosituhannen vaihteessa kansainvälisen ruotsalaisen yrityksen työkielenä oli englanti. Pakkoruotsista ei siis ollut kuin nimellistä hyötyä edes tuolloin ruotsalaisen yrityksen palveluksessa.

Ettei kenellekään jäisi väärää kuvaa, haluan tähdentää, että ruotsi ja pakkoruotsi ovat täysin eri asioita. Mielestäni ruotsin kieli on ollut ja on jatkossakin ylivoimaisesti tärkein pohjoismainen kieli. Siksi jokaisen koululaisen tulee voida valita se halutessaan jo ensimmäiseksi kielekseen. Korostan sanoja valita ja halutessaan. Pakollisena kielenä ruotsia ei kuitenkaan tule kenellekään tuputtaa nyt eikä tulevaisuudessa. Pidän erittäin todennäköisenä, että myös jatkossa ainakin rannikkoseudulla Porvoosta Kokkolaan ulottuvalla vyöhykkeellä oppilaat valitsevat ihan perustellusti ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen ruotsin. Muualla Suomessa valinnanvapaus tullee näkymään hieman eri tavalla.

Toivottavasti hallituksessa nyt vireillä oleva kokeilu laajenee nopeasti koko Suomen kattavaksi käytännöksi, jotta koulut voivat kohdentaa resurssit kunkin alueen olennaisimpiin kieliin. Siten saadaan Suomelle pitkällä tähtäimellä enemmän kilpailukykyä kuin taannoin torsoksi jääneellä kiky-sekoilulla.

Kommentointi on suljettu.

css.php